5 syytä miksi rakastuin Jyväskylään

On pienestä kiinni, milloin joku paikka tuntuu kodilta. On se sitten tervehtivät naapurit, kukkaistutukset parvekkeella tai lähibussi, jonka aikataulun osaat ulkoa, pienet asiat tekevät usein kuuluvuuden tunteen johonkin. Koin koko opiskeluaikana pientä irrallisuuden tunnetta uudessa kotikaupungissani. Olin rakastanut lapsuuden kaupunkiani Porvoota ja uudesta kotikaupungistani Vantaalla koin viikoittain kaipuuta Porvooseen, etenkin lapsuuden kotini kylämaisemiin. Vantaalta matkustin Helsinkiin lähes päivittäin ja koinkin olevani melkein enemmän helsinkiläinen, kuin vantaalainen.

Helsingissä asuessani nautin ravintoloista, kulttuurista ja monipuolisuudesta kaikessa, mutta mieleni kaipasi silti hieman idyllisempään ja rauhallisempaan kaupunkiin asumaan. Minua ärsytti se miksi en voinut olla tyytyväinen nykytilanteeseen vaan mieli kaipasi jonnekin muualle. Rakastuin ja parisuhde vei sinut Jyväskylään. Jyväskylä oli minulle kaupunkina täysi mysteeri, sillä en ollut ikinä vieraillut siellä ennen muuttoamme. Oli ihana huomata, miten Jyväskylä yllätti minut ja ensimmäistä kertaa Porvoon jälkeen tunsin todella olevani kotona. Niin kaupungissa kuin meidän ihanassa asunnossa. Luonnollisesti jo välimatkankin vuoksi vierailut Porvoossa harvenivat, mutta huomasin että kaipasin enää Porvooseen perheeni takia, en niinkään paikkakunnan takia.

Kotouduin nopeasti ihanaan Jyväskylään. Koska olemme nyt asuneet yli vuoden Jyväskylässä, ajattelin jakaa suosikkipaikkani ja asiani Jyväskylästä. Tietysti listaltani puuttuu lukuisia upeita asioita, joita Jyväskylässä voi tehdä, mutta en ole itse ehtinyt tekemään, kuten kesäiset Saimaa risteilyt. Lista onkin enemmän epämääräinen kokoelma asioista, jotka ovat saaneet minut ihastumaan Jyväskylään.

  1. Järvet ja lenkkimaisemat

Lauttasaarelta muuttaessamme pois, surin eniten sitä, että upeat merelliset lenkkimaiset jäävät nyt selän taakse. Rehellisesti sanottuna, en ole Jyväskylässä kertaakaan kaivannut näitä lenkkimaisemia. Jyväskylän keskusta on ihanasti useiden järvien ympäröimä ja meidän asuntokin ihanasti aivan Jyväsjärven vieressä. Upeimmillaan järvet ovat mielestäni kesäiltoina. Jyväsjärven ympäri menee moni eri mittaisia lenkkireittejä, joista voi päivän fiiliksen mukaan valita sopivamman mittaisen. Oma arkisuosikkini on 6km lenkki, jossa saan nauttia myös Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampusalueen tunnelmasta.

  1. Teeleidi ja Wilhelmiina Konditoria

Nämä kaksi suloista kahvilaa ovat lämmittäneet mieltäni ja hellineet herkkunälkääni useita kertoja. Erityisen ilahtunut olen ollut molempien paikkojen gluteenittomasta valikoimasta. Harvoissa kahviloissa on näin hyvä gluteenittomien tuotteiden valikoima! Olenkin joutunut estämään itseäni käymästä liian usein näissä ihanissa kahviloissa.

Teeleidi sijaitsee lähellä Jyväskylän yliopiston Seminaarimäen kampusaluetta. Seminaarimäen alueella on upeita vanhoja puurakennuksia, jotka ovat jo itsessään nähtävyys. Itse Teeleidi upeassa vanhassa puuhuvilassa olevan kahvila, jossa nimensä mukaisesti saa juoda kannuittain teetä ja ostaa kymmenistä teevaihtoehdoista laatuteetä myös kotiin juotavaksi. Vaikka olen ehdottomasti enemmän kahvi kuin tee ihminen, Teeleidissä muutun hetkellisesti teefaniksi. Wilhelmiina Konditoria sijaitsee taas Jyväskylän ydinkeskustassa ja saa ison plussan hyvistä aukioloajoista. Kahvila on auki arkisin ja lauantaisin klo 20 asti ja sunnuntaisi klo 18 asti. Tänne kannattaa mennä herkuttelemaan ostosten lomassa tai piipahtaa bussi- ja juna-asemalta, sillä kävelymatkaa asemalta on vain viitisen minuuttia.

  1. Lähialueen luonnonpuistot ja retkikohteet

Keski-Suomessa on upeat mahdollisuudet päivä- tai viikonloppuretkeilyyn. Etelä-Konneveden kansallispuistoon on puolentoista tunnin ajomatka ja Leivonmäen kansallispuistoon ajaa tunnin verran Jyväskylästä. Leivonmäki sopii päiväretkeilyyn, jossa makkarat ja nokipannu sujahtavat päiväreissulle sopivaan reppuun. Leivonmäen kansallispuisto näytti olevan etenkin lapsiperheiden suosiossa meidän päiväretken aikana. Etelä-Konnevedellä kannattaa sen sijaan tehdä yön yli retki, sillä upeissa järvimaisemissa ja nuotio- sekä kotapaikoilla kiireetön aikataulu saa mielen rentoutumaan. Me vierailimme Etelä-Konneveden kansallispuistossa viime kesänä päiväretken, mutta olen jäänyt haaveilemaan yöstä riippumatossa Etelä-Konnaveden maisemissa. Muita kansallispuistoja Jyväskylän lähialueilla (alle 2h ajomatka) ovat mm. Pyhä Häkin kansallispuisto sekä Helvetinjärven kansallispuisto. Jyväskylästä löytyy myös lukuisia luontopolkuja, jos mieli halajaa metsän rauhaan.

  1. Kiireettömyys ja välimatkat

Täällä kaikki tuntuu oleva pyöräilymatkan päässä. Paras tapa tutustua Jyväskylän lähiympäristöön onkin mielestäni pyöräily. Ja kunto kohoaa, sillä Jyväskylän alue on todella mäkistä, kuten Kalevauva -yhtyekin laulaa Jyväskylä kappaleessaan. En tiedä onko syy, etten joudu katsomaan linja-autojen aikatauluja, mutta koen arjen Jyväskylässä kiireettömäksi. Myös asiakaspalvelu tuntuu täällä yleisesti rennolta ja kiireettömältä. Viimeksi kehuja asiakaspalvelusta Jyväskylä sai isältäni, joka totesi tunnin Jyväskylä vierailun aikana, että täällä ollaan tosi ystävällisiä.

  1. Kulttuuri ja ravintolat

Jos ehdin surkutella Helsingistä pois muuttaessa hyvää ravintolatarjontaa, se ei ehtinyt kauaa kestää. Jyväskylässä on monia hyviä ravintoloita rennosta lounaasta merkkipäivän viettämiseen. Ehdoton oma suosikki Ravintola Pöllövaari, joka neljän ruokalajin illallinen vei kielen mennessään sesongin raaka-aineiden ympärille rakennetuista annoksista. Palvelu ja ruoka olivat lähes täydellisiä ja kruunasivat meidän kaksivuotis vuosipäivän. Hyviä ruokakokemuksia olemme kokeneet myös Ravintola Kissanviiksessä sekä rennommin Le Qulkurissa, Revolutionissa, Green Eggissä sekä Jalo Kitchen & Loungessa. Satamassa sijaitsee myös ihania kesällä auki olevia ravintola/baarilaivoja, josta mainitsemisen arvoinen on varsinkin Masta Magia ja sen kesäinen sangria. Kulttuuria Jyväskylässä myös löytyy. Itse olen nauttinut eniten Revolutionin Iholla- illoista, jossa olen päässyt ilmaisella sisäänpääsyllä kuuntelemaan Anssi Kelaa, Youngheartedia sekä Pete Parkkosta.

Mainitsemisen arvoisia asioita Jyväskylässä ovat myös ihanat ja monipuoliset kirjastot, aktiivinen messukeskus, hyvät urheilumahdollisuudet hiihdosta wakeboardingiin, Neste Ralli, Suomi Pop festarit, Jyväskylän Olutsatama. Puolen toista vuoden jälkeen voisin todeta, että Jyväskylä ei ole yhtään hassumpi paikka asua.

Turvallisuuden kaipuusta

Olen huomannut, että viime vuosina olen kaivannut ympärilleni turvallisuuden tunnetta. Spontaanisuuden tilalle on tullut suunnitelmallisuus, jonka taustalla on tarve asioiden hallittavuuteen. Kehoni ja mieleni kaipaavat entistä enemmän lempeyttä. Onko kyseessä sitten kiireisen nyky-yhteiskunnan aiheuttama vastareaktio tai taipumus herkkyyteen ja oman tilan tarpeeseen. Turvallisuuden kaipuuni alkoi varsinaisesti opiskeluitteni loputtua, kun huomasin uupuvani uudessa työssäni ja pääkaupungin sykkeessä. Huomasin silloin haluavani karsia monet aiemmin rakkaaksi koetut harrastukset, ylimääräiset menot ja äänet elämästä. Vaikka edelleen nautin niistä, koin ne aina etukäteen ahdistaviksi velvollisuuksiksi, vaikka tunteeni olisivat pitäneet olla päinvastaiset. Aloin arvostamaan aikaisempaa enemmän viihtyisää kotia, jossa sai rauhoittua ruokaa laittaen ja kirjaa lukien.

Vaalin vieläkin paljon kotoilua, vaikka mieleni tekisi välillä aktiivisempaa arkeen ja enemmän erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin. Monesti kotoilu tarjoaa kuitenkin seesteisemmän mielen ja tasapainoisemman olon, kuin esimerkiksi kaupungilla kiertely. Pehmeät materiaalit, hiljaisuus ja käsillä tehdyt asiat tukevat rauhoittumistani. Huomaan kaipaavani ja vaalivani vakautta. Taloudellisesti turvaa, ettei rahaa tarvitsisi miettiä arjessa. Jääkaappia, josta löytyy nälkään aina ruoka-aineksia. Säännöllistä liikuntaa, joka tarjoaa riittävästi vastapainoa lempeydelle, jota kotoilu tarjoaa kirjojen, tv-sarjojen ja kotitöiden muodossa. Myös ihmissuhteissa kaipaan turvallisuuden tunnetta. Minun on vaikeampi luoda uusia ystävyyssuhteita, sillä alitajuisesti mietin torjutuksi tulemista ja ystävyyssuhteiden lyhytkestoisuutta. Sen sijaan pitkäaikaiset ystävyys- ja perhesuhteet antavat arkeeni turvallisuuden tunnetta. Nämä ihmiset ovat olleet jo vuosia elämässäni ja tulevat myös olemaan siellä jatkossa. Nämä ihmiset eivät horjuta seesteisyyttä, jota kovasti olen rakentanut arkeeni.

Turvallisuuden tunteen hakeminen elämään lisää myös pientä pelkoa muutoksia kohtaan. Kun on hyvä näin, tuntuu epätietoinen muutos ajoittain ahdistavalta. Tulevaisuus tuo kuitenkin eteen monia muutoksia ja haluan, uskoa niiden olevan pääasiassa positiivisia ja elämää rikastuttavia kokemuksia. Haluisinkin hieman lisätä uteliaisuuttani uusia asioita kohtaan ja ajatella, että monet hienot asiat eivät tapahdu siellä missä on kaikista turvallisinta olla. Elämä on kuitenkin arvaamaton seikkailu, eikö vain?

Rapussa tervehtiminen

Minkälainen suhde sinulla on naapureihisi. Tiedätkö heidän nimensä, moikkaatteko tavatessanne ja vaihdatteko kenties jopa kuulumisia?

Minua harmittaa, että omat naapurisuhteeni ovat lähes olemattomat lukuunottamatta öisiä kiroamisia yläkertaa kohti.
Ajattelen automaattisesti, tälläistä se on pääkaupunkiseudulla.
Vastaan tuleva naapuri ei halua katsoa silmiin, eikä todellakaan halua että tulen lainaamaan puuttuvaa kananmunaa. Toisin oli pikkukaupungissa, huomaa ajattelevani.

Nämä ajatukset ovat kuitenkin yksi syy miksi naapurisuhteet eivät ikinä muutu. Meidän asenteemme ovat vääränlaisia tai lannistuvia. Jos yksi naapuri ei moikkaa pihalla takaisin, lopetamme kaikille moikkaamisen. Ihan vain varmuuden vuoksi.
En tiedä pelkäämmekö tunkeilevamme vai lähes vieraan ihmisen torjutuksi tulemisen tunnetta.

Meillä jokaisella on harmaita päiviä ja joskus toisen tervehdys voi piristää päivää kummasti. Koska emme tunne naapureita hyvin, emme voi tietää jos olemme yksinäiselle naapurille ainut kontakti koko päivän aikana. Voi olla etteivät naapurisi halua tehdä lähempää tuttavuutta, eikä niin tarvitsekaan olla.
Mutta oletko miettinyt, jos sinulle tulisi hätä kotona. Voisitko mennä pyytämään naapurilta apua? Oma vastaukseni on en. En tietäisi kenen ovelle voisin koputtaa.
Tämä saa ajattelemaan, olemmeko eristäytyneet luonnollisesta naapurisuhteesta.

Tänään tapasin ensimmäistä kertaa mukavan iäkkäämmän naisen taloyhtiömme pihassa. Moikkasin ja aloimme juttelemaan. Nainen sanoi, ettei tunne kaikkia uusia asukkaita enää. Itse olen asunut rapussa kolme kuukautta. En ehkä ollut tavannut naista aikaisemmin tai sitten emme olleet moikanneet ja koko naapuri on jäänyt niin etäiseksi, että en edes muistanut häntä. Niin tai näin, lyhyt keskustelume teki minut iloiseksi ja minulle tuli hieman kotoisampi olo talossamme.

Naapurit on sinua lähimpänä, jos jotain sattuu. Ne on myös niitä, joille voit hymyillä. Itse muutan asennetta. Ei ole olemassa pääkaupunkiseutu naapureita.
On naapureita jotka tunnet ja joita et vielä tunne.