Johonkin se kesä taas katosi. Ne pitkät illat, jolloin ei malttanut ummistaa silmiä ennen keskiyötä, kun aurinko vasta väritti taivaalle punaisen eri värit.
Ne sormille valuvat jäätelöt niinä harvoina aurinkopäivinä.
Järven rannalla salainen uinti alusvaatteissa.
Kesäinen soittolista, joka kuulostaa nyt ylipirteälle.
Kiitos kesä, kohtelit mua hyvin.
Katuvalot syttyvät nyt, kun olen matkalla kotiin.
Ne valaiset asfalttiin ympyröitä, joissa varjoni kasvaa ja pienenee.
Pimeys ei vielä yllätä, mutta kohta bussipysäkillä on jo pimeää.
Talot näyttävät niin kotoisilta.
Vaikka ääneen ei saisi sanoa, sisälläni vihlaisee, kun näen pariskunnan kokkaamassa keittiössä.
Miten erilainen arkemme on.
Onni voi asua arjessakin.
Tasapainoista arkea on hyvä etsiä syksyllä.
Onko jo liian aikaista sytyttää tuikkuja keittiössä?