Lapsena me kaikki unelmoimme ja uskomme itseemme. Uskomme, ettei mikään ammatti tai kaupunki voi olla saavuttamattomissa. Ajattelemme, että opiskelemalla voimme tavoittaa minkä tahansa unelma-ammatin ja voimme tehdä vain sellaista työtä, josta tykkäämme. Kasvamisen myötä saapuu realismi.
Emme olekaan niin hauskoja, kuin radiojuontajan vaaditaan olevan tai tarpeeksi notkeita tanssijoiksi. Lapsuuden kodin seinät vuoranneet suurkaupungit kuvat eivät ole välittäneet totuutta kaupungin kalliista vuokra-asunnoista ja vaikeutta työllistyä ilman sujuvaa paikallista kieltä. Niin tai näin, opimme olemaan realistisempia ja osa haaveistamme alkaa tuntua naurettavilta, turhilta tai menettävät merkityksen muuten vain ajan kanssa. Opimme tyytymään.
Opimme haaveilemaan samanlaisista asioista, kuten lomasta. Kesälomasta, joululomasta, talvilomasta, pääsiäislomasta. Loma haaveemme ei kuitenkaan välttämättä kohdistu siihen mitä haluamme vaan siihen mitä emme halua tehdä. Haaveilemme lomasta, sillä silloin ei tarvitse mennä töihin, ei herätä aikaisin, ei seistä ruuhkassa. Mitä jos haaveet kohdistaisi johonkin tiettyyn asiaan? Kasvattaisi siitä isomman haaveen ja odotettavan asian. Voisimmeko haaveilla viikonlopusta, koska silloin saa nukkua pitkään, syödä hyvällä omallatunnolla hillopaahtoleivän ja juoda extra kupin kahvia ajan kanssa.
Mitä jos haaveilisimme vielä isommin. Haaveilisimme uudesta ammatista, uudesta kodista tai isoista synttärijuhlista, johon kaikki lähimmät ystävät kokoontuisivat. Unohtaisimme kainostelun ja aikuisilta jatkuvasti vaaditun asioiden järkevän punnitsemisen. Laskelmoidun ajattelun sijasta panostaisimme haaveittemme tavoitteluun lapsen innokkuudella.
Haaveet saavat aamulla sängystä ylös. Ne antavat energiaa ja voimia tehdä töitä. Ne antavat myös elämälle tarkoitusta. Haluisin vielä 80-vuotiaana haaveilla ja unelmoida asioista, jotka voisin tulevaisuudessa toteuttaa. Luin jostain, että kun unelmista puhuu ääneen, ne toteutuvat todennäköisemmin. Nyt siis sanon ääneen, että haluan unelmoida enemmän ja isommin. Ehkä se tulee toteutumaan. 😉